Rommi, vaalea

Kuvaus

Rommin valmistus alkoi eurooppalaisten viedessä sokeriruo'on Karibianmerelle, missä se kasvoi erityisen hyvin. Karibianmeren saarilla aloitettiin sokerin valmistus. Silloin huomattiin, että valmistuksessa jäljelle jäänyt melassi saatiin käymään. Käynyt melassi tislattiin ja tuloksena saatiin rommia. Nimi rommi tuli sanasta rumballion, mikä tarkoittaa 'elämöintiä' tai 'meteliä'.

Rommilla uskottiin olevan parantavia vaikutuksia ja sitä juotiin trooppisen ympäristön aiheuttamiin sairauksiin. Sokeriplantaasien omistajat myivät rommia edullisesti laivaston aluksille, jotta ne viettäisivät aikaansa saarten lähistöllä suojamassa plantaaseja merirosvoilta. Laivastoissa ruvettiinkin jakamaan miehistölle rommia sen hyvän säilyvyyden vuoksi. Alkoholista johtuvien ongelmien vuoksi rommia jouduttiin laimentamaan vedellä. Laimennettua merrommiannosta alettiin kutsua nimellä grog (grogi). Pitkillä merimatkoilla huomattiin myös, että rommin maku parani sen ikääntyessä.

1700-luvulla rommista tuli Ison-Britannian suosituin juoma syrjäyttäen ginin. Samalla Britanniassa säädettiin laki, jossa kiellettiin siirtokuntien välinen kaupankäynti väkijuomilla. Siitä seurasi massiivinen rommin salakuljetus Isossa-Britanniassa. Myöhemmin kehitettiin keino saada sokerijuurikkaasta sokeria, jonka möytä Karibian sokerin valmistus romahti. Melassia ei saatu enää entisiä määriä, joten rommin valmistus väheni.

Rommi valmistetaan joko sokeriruo'osta puristetusta nesteestä tai sokerinvalmistuksen yhteydessä jäljelle jääneestä melassista. Tislauksen jälkeen rommi on tulisen ja raa'an makuista. Sen vuoksi rommi yleensä ikäännytetään, useimmiten tammitynnyreissä, jolloin sen maku muuttuu pehmeämmäksi ja hienommaksi. Ikäännyttäminen voi viedä yhdestä kolmeenkymmeneen vuotta tai jopa kauemmin. Ikäännyttämisen aikana rommista tulee ensin kullanväristä ja myöhemmin tummemman ruskeata.

Vaaleat rommit (Blanco) ovat rommeja, joita ei välttämättä ole tislauksen jälkeen ikäännytetty. Monia vaaleita rommeja kuitenkin ikäännytetään muuan muassa tietyn makuprofiilin aikaansaamiseksi. Vaaleita rommeja käytetään lähinnä drinkkien pohjana. Mojito, Daiquiri, Mai Tai ja Cuba Libre ovat esimerkkejä tunnetuimmista rommidrinkeistä. Vaaleita rommeja ovat esimerkiksi Bacardi Superior, Havana Club ja Ron Cabana Blanco.

Kultaiset rommit, ns. regular-rommit, on ikäännytetty lyhyen aikaa ja mahdollisesti värjätty väriaineella. Niitä voi nauttia esimerkiksi kuumissa rommijuomissa, kuten rommitoteissa.

Tummat rommit (Negro), eli lyhytkestoisesti ikäännytetyt rommit. Tummiin rommeihin usein lisätään poltettua sokeria väriaineeksi. Tummat rommit soveltuvat hyvin esimerkiksi kolajuoman kanssa sekä nautittavaksi sellaisenaan aromilasista. Tummia rommeja ovat esimerkiksi Bacardi Black, Rhum Negrita, Captain Morgan Black Label ja Rhum Pecoul.

Premium rommit ovat pitkäkestoisesti ikäännytettyjä rommeja. Premium rommin ja tavallisen tumman rommin ero on ikäännytyksessä ja hinnassa. Premium rommin erottaa tavallisesta tummasta rommista, etiketin luvusta esimerkiksi neljä vuotta (4 Años). Premium rommeja ovat esimerkiksi nicaragualainen Flor de Caña Grand Reserve, Cruzan Estate Diamon 5 YO, Bacardi 8 ja Havana Club Añejo 7 Años.

Superpremium-rommit ovat rommien aatelia. Näitä rommeja on usein ikäännytetty hyvin pitkään. Nämä rommit on tarkoitus nauttia sellaisenaan aromilasista. Super premium rommeja ovat esimerkiksi El Dorado 21 Years Old Rum ja Ron Zacapa Centenario 23 anos.

(wikipedia)