Nettibaari - Surffaamalla nousuun...

Long Drink

Tyyppi
Alkoholi
Alkoholiprosentti
5,5 %
Kuva
Tilastot
Esiintyy 3 drinkissä.
Lisätty 366 baarikaappiin.
Toiminnot
Näytä drinkit
Lisää baarikaappiin
Jaa tämä aine

Kuvaus

Kotimaisia long drink -juomia tehtiin ensimmäistä kertaa vuoden 1952 Helsingin olympialaisia varten, jotta ravintoloissa olisi valmiita juomasekoituksia suurelle matkailijamäärälle. Kyse oli siis helpotusratkaisusta akuuttiin kulutus- ja kysyntähuippuun varautuneelle anniskeluelinkeinolle. Makuja oli kaksi: harmaavärinen ginistä ja greippilimonadista valmistettu Gin Long Drink sekä kellertävä jaloviinasta ja pommacista valmistettu Brandy Long Drink. Olympialaisten yhteydessä myös baaritiskitarjoilu sallittiin. Alkoholiliike (Alko) antoi juoman valmistuksen hoidettavaksi Oy Hartwall Ab:lle, ja sitä oli alun perin tarkoitus tehdä vain olympialaisten ajalle. Juoma kuitenkin saavutti suuren suosion Helsingissä, minkä johdosta Alkoholiliike otti sen myyntiin ympäri Suomea. Juoma oli Alkoholiliikkeen myyntiluettelossa ensi kerran keväällä 1952, jolloin yhden pullon hinnaksi ilmoitettiin 70 markkaa (nyk. rahassa 2,02 € (2011)

Koska juoman valmistamiseen toimeksiannon saanut Hartwall oli vain virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistava yhtiö, pullotettiin ensimmäiset lonkerot kivennäisvesipulloihin. Myöhemmin lainsäätäjät katsoivat juoman sekoittuvan virvoitusjuomiin, joten asetukseen lisättiin maininta, ettei juomaa saanut pullottaa normaaleihin virvoitusjuomapulloihin. Tämän jälkeen juomaa alettiin pullottaa olutpulloihin, kuten Hartwall ja Oy Sinebrychoff Ab tekevät edelleen, ja tämän jälkeen mataliin lyhytkaulaisiin ja lasisiin stubby-kertakäyttöpulloihin, joiden väri oli myöhemmin ruskea. Tämän jälkeen käyttöön tuli niin ruskeat muovipullot kuin tölkitkin.

Aina vuoteen 1995 asti Alko valvoi alkoholinvalmistusta Suomessa, joten se myös valitsi kilpailutuksen kautta long drink-juoman valmistajan. Vuoteen 1979 asti valmistaja oli Hartwall. Brändilonkeron valmistus lopetettiin 1970-luvulla, eikä varsinainen lopetussyy ole koskaan selvinnyt. Tunnetuin arveltu syy on ollut, että suosittu juoma maistui liian hyvältä ja viranomaiset pelkäsivät sen rohkaisevan liikakäyttöön. Sen tilalle tuli Campari-soodan kaltainen juoma, jota ei kuitenkaan valmistettu pitkään. Vuosina 1980—1989 juomaa valmisti Oy Mallasjuoma ja tämän jälkeen viimeinen yksinoikeudella juomaa valmistanut yhtiö oli Oy Sinebrychoff Ab vuosina 1990—1994. Vuoden 1995 uuden alkoholilainsäädännön jälkeen kaikki panimot ovat saaneet valmistaa juomaa. Uusi tilanne mahdollisti myös ns. talon lonkerot, jotka tulivat 1990-luvulta alkaen suosioon. Ravintolat valmistavat nämä juomat sekoittamalla 2 cl giniä hanasta laskettavaan long grape-juomaan. 1990-luvulla lonkeron kulutus oli Suomessa 2-4 litraa per henkilö. Vuonna 2008 lonkeron kulutus koko maassa oli 28,4 miljoonaa litraa eli saman verran kuin siiderien (28,8 miljoonaa litraa), mikä tarkoitti noin 5,5 litraa per henkilö.

Brandy Long Drink (brändilonkero) palasi markkinoille alkukesästä 2009 Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan valmistamana ja se saavutti suuren suosion. Juomien alkuperäiset vuoden 1952 reseptit ovat Hartwallin hallussa, joten uuden reseptin kehitti italialainen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuotekehityspäällikkö Nicola Cafaro. Juoma kuitenkin valmistetaan alkuperäisen kaltaisesti eli tisleistä. Samoin ainesosat ovat samat kuin alkuperäisessä. Pehmeää brandya on leikattu korkealaatuisella väkiviinalla saaden näin aikaiseksi jaloviinaa, jota taas on jatkettu Pommacin kaltaisella tammitynnyrikypsytetyllä hedelmäjuomalla. Tilavuudeltaan 0,33 litran suuruisiin pulloihin pullotetun juoman alkoholipitoisuus on 5,5 til-%, eikä sitä saa myydä kuin Alkon myymälöissä ja ravintoloissa.

[Wikipedia]